Koskenmaan Kartanon historia
Koskemaan kartanolla on rikas ja kiinnostava historia. Kartano on esimerkki siitä miten otolliset ympäristölliset olosuhteet ja tarmokkaat ihmiset ovat luoneet tilalle sekä tuottoisaa maanviljelystä että menestyvää liiketoimintaa ensin myllyn ja myöhemmin sahan avulla.
Nykyinen Koskenmaa kartano oli yksi 18 tilasta, jotka perustettiin isojaon jälkeen 1787 kruunun maalle Janakkalan pitäjään kuuluvaan Ridasjärven kylään. Kirkollisesti kylä kuului Hausjärven 1611 perustettuun kappeliseurakuntaan. Nykyinen Koskenmaan kartano kuului Ridasjärven eteläosaan syntyneeseen Myllykylään, jonne Keravanjoen varressa sijaitsevana rakennettiin lukuisia myllyjä. Ne olivat tavallisesti talollisten yhteisomistuksessa. Myllykylä liitettiin Hausjärven pitäjään vuonna 1855 ja Hyvinkään maalaiskuntaan 1917 sekä viimein 1969 maalaiskuntaan kuuluneesta Myllykylästä tuli osa Hyvinkään kaupunkia. Perustettaessa Koskenmaa oli 1/3 manttaalin verotilana kohtalaisen kokoinen. Koskenmaan maat sijaitsivat suurelta osin Keravajoen länsipuolella. Myöhemmin se kuului Myllykylään. Koskenmaan pellot raivasi sen ensimmäinen omistaja Antti Matinpoika. Otollinen sijainti joen varressa kosken partaalla mahdollisti myllyn rakentamisen. Tila siirtyikin pian enemmän pääomaa omistavan Marieforssin eli Kellokosken kartanon ruukinpatruunan Lars Olov Nystenin haltuun. Hän perusti jo 1803 koskeen tullimyllyn, joka oli yksinomaan Koskenmaan omistuksessa eikä kyläläisten yhteiskäytössä kuten yleensä. Myllyn toiminnalla oli puhtaat liiketaloudelliset perusteet, sillä kuka hyvänsä saattoi tulla sinne jauhattamaan viljansa. Talollisten yhdessä omistamissa myllyissä jauhettiin vain omistajien viljaa eikä ulkopuoliset voineet jauhattaa siellä. Toisten lähteiden mukaan kahdella kiviparilla varustettu tullimylly olisi perustettu vasta 1834 ruukinpatruuna Björkenheimin aloitteesta. Yhä tänään myllyn perustamisen jäljet näkyvät joen 200-vuotisessa myllypadossa. Koskenmaan kartano/tila pysyi Marieforsin ruukin Björkenheim-suvun omistuksessa. Tilan maita viljelivät vuokraajat ja tullimyllyä hoiti Marieforsin ruukki. Ridasjärven eteläosat Myllykylä ja Uusikylä kuuluivat lähes kokonaan Marieforsin maihin. Myllykylästä alkoi 1800-luvun alkupuolelta lähtien kehittyä Ridasjärven teollisuuskylä. Tehtailija Lars Magnus Björkenheim perusti läheiseen Kaukaan kylään aivan Myllykylän viereen Keravajoen rannalle mm. lankarullatehtaan ja Marieforsissa hänellä oli tankorautaa tuottava rautaruukki. On mahdollista, että Koskenmaalla on toiminut ” naulatehdas” 1800-luvulla myllyn ohella. Sillä ruukki ”ulkoisti” tankoraudan jalostamisen sepille ja he takoivat siitä maataloustyökaluja ja nauloja eli joku ruukin tankorautaa jalostavista sepistä on voinut työskennellä Koskenmaalla. Tämän kaltainen toiminta lakkasi vuonna 1880, jolloin tila lunastettiin itsenäiseksi myllyineen päivineen. Aluksi tila vaihtoi usein omistajaa. Ajat alkoivat kuitenkin muuttua 1800-luvun lopulla ja mylly ei välttämättä enää ollut niin tuottoisa, vaan nyt alkoi olla yhä enenevässä määrin kysyntää puutavaralla. Saha tarvitsi myllyn tavoin koskivoimaa. Ensimmäinen saha Koskenmaalla aloitti toimintansa n. 1910.
Tilan hankkivat omistukseensa Kustaa ja Maria Jaakkola vuonna 1913 ja he alkoivat voimallisesti kehittää sitä. Koskenmaan pinta-ala oli tuossa vaiheessa noin 200 h, josta suurin osa oli metsää. Tilalla oli yhä mylly ja raamisaha, jonka tarvitsema lisävoimaa saatiin vesiturbiinista ja höyrykoneesta. Ei vain tilan tuottoa kehitetty tehokkaasti nykyaikaistamalla maanviljelyä ja kehittämällä sahan ja myllyn tekniikkaa, vaan omistajat kiinnittivät huomiota myös arkkitehtuuriin. Heidän aikanaan tunnetun maatilarakennusten suunnittelijan hyvinkääläisen Heikki Siikosen piirustusten mukaan rakennettiin päärakennuksesta alkaen kaikki uudelleen 1920-luvulla. Kosken partaalla olevan sahan läheisyyteen rakennettiin sen työntekijöille myös asuntola. Sekin Heikki Siikosen piirustusten mukaan. Tila halottiin 1950-luvulla, jolloin Koskenmaan saha erotettiin itse Koskenmaan tilasta. Saha jatkoi toimintaansa vielä 1960-luvulla, sitten se siirrettiin Mäntsälään..
Taiteilija Hilkka Kinnusen äiti osti Koskenmaan saha-nimisen tilan 1972 kesäpaikakseen. Tilaan liitettin vuonna 1973 Koski-Sipilän tilasta 5650m2 ja Jokipalstantilasta 3 600m2. Kaikki nämä tilat yhdistettin ja muodostettiin Koskenmaan kartano vuonna 2003. Kartanon nykyiseen loistokkuuteensa on vuosien kuluessa väsymättömällä suunnittelutyöllä tehnyt suomalaisen musiikkiteatterin uranuurtaja, elävä legenda Operettiteatterin johtaja Hilkka Kinnunen.